StatCounter

ANEW.






















Saturday. Quiet & caressing,
like a soft shawl enveloping the shoulders.
A few bubbling weeks behind
filled with photography work for clients
& meetings with the best ladies,
clutching on our steaming coffees
while jotting down plans on paper
that tingle through the whole body.
The joy of falling, 
quite by chance,
serendipitously,
in the middle of a little group with a bit of a mission,
everyone with different skills,
but with the same pulsating heart.














But on this quiet & caressing Saturday,
wrapped in layers of soft greys,
I rest in between.
A new, blank page of Sanctuary
always beckons -
no need to think for others,
no need to get worked up
about writer’s block,
it doesn’t matter at all if the words don’t flow.















 (And it so often feels that they don’t -
I tend to arrive here with a head full of images,
a few photographs,
but no pre-thought words…
And yet there’s always a feeling
that that’s ok, too,
this is my little haven where pressure has no place.
Images, feeling & somehow connecting with you
are what count.
Besides, “writing about a writer's block is better than not writing at all,” 
says Mr Charles Bukowski. 
Even if it’s a brief beating-around-the-bush kind of writing, Rebecca adds. )














The joy of creating. For its very own sake.















Lauantai. Hyväilevä & hiljainen,
kuin hartioille levitetty pehmoinen shaali.
Takana pari kuplivaa viikkoa,
kuvaushommia asiakkaille
& kokoustamista parhaiden naisten kanssa
- kahvin höyrytessä, kynien sauhutessa,
suunnitelmia paperilla, jotka kihelmöivät koko kehossa.
Ilo siitä, kuinka puolivahinko
- onnenkantamoinen
toi meidät kaikki yhteen,
jokaisella eri vahvuutensa,
mutta sama polte rinnassa.



Mutta tänä hyväilevänä & hiljaisena lauantaina,
pehmeisiin harmaisiin kääriytyneenä,
levähdys.
Tällaisina päivinä Sanctuaryn tyhjä, valkoinen sivu
aina viekoittelee -
täällä ei tarvitse ajatella muiden toiveita,
kokea tyhjän paperin kammoa,
ei väliä tulvivatko sanat vai eivät.
(Eivätkä ne sanat tänne meinaa aina oikein löytyäkään
- saavun aina pää valtoimenaan kuvia,
mukana hyppysellinen valokuvia,
mutta ilman valmiita sanoja…
Silti tuntuu, että eipä se mitään haittaa,
sillä tässä pienessä keitaassa ei paineilla ole sijaa.
Kuvat, tunne ja jonkinlainen yhteys sinuun
ovat ne, mitkä merkkaavat.
Sitä paitsi “writing about a writer's block is better than not writing at all”, 
sanoo herra Charles Bukowski. 
Vaikka sitten kierrellen ja kaarrellen, lisää Rebecca.)

Luomisen ilo. Luomisen vuoksi.






















Anu. said...

Justiinsa rauhaisuus ja levähdys!Kiitos R 😊

Rebecca Skye Watson said...

Oi kiitos Anu,
ilahduttavaa, jos välittyy sinnekin!
Elämä on välillä aikamoista sälää,
sinne tänne poukkoilua,
mutta täällä on hyvä aina pysähtyä hetkeksi itsekin,
pistää ilmoille ihan omaa :)

Jasmin said...

Wow, wow, wow. This is amazing.

Joan said...

A beautiful read - lovely post in all respects. It is magical.
JoanMarie

Niina said...

Kiitos ihanasta blogista Rebecca 💜

Valloittava valkoinen said...

Kauniisti kirjoitettu. Tykkään niin vierailla täällä.
Taianomainen tunnelma josta luovuus huokuu.

Anu

Rebecca Skye Watson said...

Thank you from my heart Jasmin, x

Rebecca Skye Watson said...

Thank you dear JoanMarie for your kindness
- for taking the time & leaving such a lovely mark, x

Rebecca Skye Watson said...

Oi kiitos Niina,
ilahduttaa, kun vierailet ♡

Rebecca Skye Watson said...

Kiitos Anu,
niin ihanasti sanot...
Lämpöisiä ajatuksia lähettelen! x

Doina Manea said...

I come here not only for your exquisite photographs but also for your poetic words. You do have a way with the words, a unique way and I feel grateful that you share them wit us.
Doina, with love from New York

fast-assignment-help.com said...

Awesome and tender post! Like a white rose's petals. Thank you for nice inspiration!

Rebecca Skye Watson said...

Thank you Doina for your kindness
that reached me right in the heart.
It makes me so glad to know that you enjoy coming here...
Take care over in NY, x

Rebecca Skye Watson said...

Thank you so much for leaving such thoughtful words, x

Unknown said...

Because I cannot hope to turn again
Consequently I rejoice, having to construct something
Upon which to rejoice
Ash Wednesday~ T.S. Eliot

Instagram

Sanctuary.